Mikä tarttuvuuden taustalla on?

On otettava huomioon kolme tärkeää tekijää, jotka vaikuttavat tarttuvuuteen: vetolujuus, leikkauslujuus ja venymä. Vetolujuus määritellään voimana, joka tulee käyttää teipin "vetämiseen" tietystä pinnasta, oli se sitten taipuisa, sileä tai jäykkä. Tämä "vetovahvuus” mitataan aina pelkästään materiaalin leveyssuunnassa, jolloin vastustavaa voimaa on vaikeampi erottaa. On tärkeää ymmärtää vetovahvuus, sillä sitä voidaan käyttää apuna valittaessa oikeaa teippiä käyttökohteeseen.

Tarttuvuus on erittäin tärkeä molemmissa liiman käyttökohteissa: sekä väliaikaisessa että pysyvässä kiinnittämisessä. Tilapäisessä käytössä tarttuvuuden tulee olla ihanteellisessa tasapainossa hyvän adheesion ja ongelmattoman poistamisen kanssa. Useimmat maalarinteipit ovat erinomaisia ​​esimerkkejä teipeistä, jotka tarjoavat riittävän lujan liimasidoksen käytön aikana ja jotka voidaan myös poistaa materiaalista siististi käytön jälkeen. Tilapäisessä käytössä on aina tärkeää muistaa, että tarttuvuus rakentuu ajan mittaan. Asianmukaisilla laboratoriokokeilla voidaan määrittää, sopiiko tietyn tyyppinen teippi haluttuun käyttökohteeseen.

Pysyvän kiinnityksen tavoitteena tulisi olla leikkauslujuuden maksimointi vetolujuuteen nähden. Tällöin useimmissa tapauksissa valitaan kaksipuolinen teippi. Pysyvää kiinnitystä varten voidaan arvioida seuraavat parametrit vetolujuustestillä. Näin voidaan määrittää käyttöolosuhteet, joilla voi olla haitallinen vaikutus adheesioon:

• Adheesiotaso komponenttiosiin, esimerkiksi: metalli, muovi, kangaskuitu ja sileät tai karkeat pinnat.
• Käyttölämpötilat ja ympäristöolosuhteet, esimerkiksi testaus 80 °C:ssa ja testaus huoneenlämpötilassa 168 tunnin kosteusaltistuksen jälkeen.
• Lujuuden kehittyminen: esimerkiksi testi yhden minuutin jälkeen, testi 72 tunnin jälkeen tai testi 14 päivän jälkeen.

Kaikissa tapauksissa tarttuvuus on yksi kolmesta voimasta, jotka auttavat määrittämään, sopiiko tietyn tyyppinen teippi aiottuun tarkoitukseen. Oli käyttö sitten väliaikaista tai pysyvää, optimaaliset tarttuvuusarvot saavutetaan vain, jos materiaalit ovat puhtaita, pölyttömiä ja rasvattomia ja paine- ja pitoaika on riittävän pitkä.

Leikkauslujuus on kyky vastustaa siirtymistä tai lipsumista. Tämä voi tapahtua, kun voima vaikuttaa teippiin yhdensuuntaisesti sen liimapinnan kanssa. Ominaisuus mitataan kiinnittämällä pala teippiä tuuman pituudelta ruostumattomaan teräslevyyn, ja teipin toiseen päähän ripustetaan paino. Leikkauslujuus ilmaistaan aika​​yksikköinä, ennen kuin teippi liukuu pois teräslevyltä. Hyvätasoinen leikkauslujuus on erityisen tärkeä esimerkiksi rullien jatkamisessa, jossa teipin on pidettävä kaksi materiaalia yhdessä voimien vaikuttaessa vastakkaisiin suuntiin.

Vetolujuus ja venymä viittaavat molemmat teipin selkäpuolen ominaisuuksiin. Vetolujuus ja venymä ovat erityisen tärkeitä, kun kyseessä on yksipuolinen teippi, jonka takapuolen on kestettävä käytössä vetokuormitusta. Pakkausteipit tai kiinnitys ja niputtaminen esimerkiksi tavaroiden ja komponenttien turvaamiseksi kuljetuksen aikana ovat tärkeimpiä käyttökohteita. Teipin vetolujuus ei ole yleensä tärkeää kaksipuoliselle teipille, jos kiinnitetyt materiaalit eivät ole venyviä. Vetolujuus on voima (tai kuormitus), joka tarvitaan, ennen kuin teippi katkeaa. Tämä ominaisuus määritetään ottamalla pala teippiä, jonka leveys on yksi tuuma. Sitä vedetään vastakkaisiin suuntiin, kunnes se katkeaa. Vetolujuus mitataan paunoina per tuuma teippiä. Samalla tavalla mitataan venymää. Se on prosenttiluku, joka kertoo, miten paljon teippiä voidaan venyttää, ennen kuin se katkeaa.